Kansainväliset sopimukset velvoittavat puuttumaan kunniaan liittyvän väkivallan ilmiöön

Kunniaan liittyvä väkivalta osa 4/5

 

Kuva: Rewan Kakl

Artikkeli

Nana Blomqvist, Hub Turku/RYDK
nana@hubturku.com

Kansainväliset sopimukset velvoittavat puuttumaan kunniaan liittyvän väkivallan ilmiöön

Tästä voi lukea edellisen jakson: ”Jopa naiset tietävät raiskauksen olevan …”

Kunniaan liittyvä väkivalta on vastoin ihmisoikeussopimuksia ja Istanbulin sopimusta, mutta silti ilmiön laajuutta ei ole Suomessa vielä tutkittu. Grevio valvoo naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista Euroopassa. Se on kehottanut Suomeakin sisällyttämään selvityksiin kysymyksiä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Tämän ja muiden mahdollisten väkivaltamuotojen selvittämisen todetaan lausunnossa olevan tärkeä toimenpide, kun arvioidaan maahan muuttaneiden naisten altistumista väkivallalle.

– Kun asiakas pääsee meidän palveluiden piiriin, hän on saattanut elää alisteisessa asemassa hyvin pitkään; ensin isän vallan alla ja myöhemmin aviomiehen.

 Setlementti Tampere Ry:n väkivaltayksikössä työskentelevä Sari kertoo, että voimaannuttaminen on tärkeä osa työtä kunniaan liittyvän väkivallan uhrin kanssa. Asia on usein niin, että kun nainen tulee yksikön palveluiden piiriin, hän on elänyt alisteisessa asemassa hyvinkin pitkään. Uhrit eivät välttämättä osaa tehdä päätöksiä edes omista asioistaan, koska heillä ei ole tottumusta tai työkaluja omien päätösten tekemiseen.

Järjestötyöntekijä Hannaneh tekee töitä kunniaan liittyvän väkivallan uhrien kanssa ja esiintyy pelkällä etunimellä työnsä luonteen vuoksi. Hän kertoo, että nainen voi kokea, että hänen on vaikea päättää pankkitilin avaamisesta, lastensa kouluasioista, oman koulutuspaikan valinnasta, ehkäisystä ja lasten hankinnasta. Nainen saattaa kokea, ettei voi päättää näistä asioista ja jättää nämä asiat miehen päätettäväksi. Hän saattaa miehen tahdon mukaan tulla raskaaksi ja jäädä kotiin hoitamaan lapsia, ja siten myös jättäytyä pois kodin ulkopuolisesta toimijuudesta, kuten kotoutuspalveluista ja kielen oppimisesta.

Kuva: Sam Hyung Cho from Pixabay

Järjestötyöntekijät ja viranomaiset ovat pitkään pohtineet, miten työtä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisemiseksi pitäisi tehdä, ja etenkin miten vastuun kriisityöstä saisi siirrettyä kolmannelta sektorilta julkiselle sektorille. Setlementti Tampere Ry:n väkivaltayksikön Sari kertoo:

-Pääsääntöisesti meidän tulisi tehdä ennaltaehkäisevää työtä, mutta yhä suurempi osa työajastamme menee niin sanottuun korjaavaan työhön eli kriisityöhön, kun tilanne on jo eskaloitunut väkivallaksi.

Äskettäin hyväksyttiin erillislaki naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan. Myös pakkoavioliiton säätämistä omaksi rikoksekseen ja  pakkoavioliiton mitätöinnin mahdollisuutta selvitetään.

Eva Tawasoli painottaa, että tasa-arvotyö pitää sisältyäkotouttamistoimiin. Sari painottaa, että yhteisöissä tulisi tehdä työtä miesten kanssa.  Suurin osa Sarin  asiakkaista on pakolaisina Suomeen saapuneita. Lisäksi kotouttamisessa  pitää huomioida traumatyö.

Traumatyö osaksi kotouttamistyötä 

Uuteen kotimaahan sopeutumiseen ja kiinnittymiseen tarvitaan henkisiä resursseja. Traumatyö on yksi niistä keinoista, joilla voitaisiin lisätä tarvittavia henkisiä resursseja etenkin humanitäärisistä syistä muuttaneille.

Kuvapankki

Helsingin Sanomissa Bahar Mozaffari mainitsi identiteetin kehittymisen tukemisesta, jotta uuteen kotimaahan kotoutuminen voi toteutua. Mozaffari huomauttaa Helsingin Sanomissa, että “on päivänselvää, ettei kukaan voi sisimmässään kannattaa ja kunnioittaa kahta keskenään ristiriidassa olevaa kulttuuria.”

Vaikka kaikki sota-alueilta tulleet eivät tarvitse traumakuntoutusta, heidän kokemuksensa olisi tärkeää ottaa huomioon jo kotouttamistyössä. Sotakokemukset ja kaikki pakon edessä muuttamisen takia koetut menetykset voivat olla hyvinkin kuormittavia tekijöitä ihmisen elämässä.

Dialogia yhteisöjen välillä on pyritty edistämään eri tavoin. Usein ongelmana on että maahanmuuttajataustaisia naisia on vaikea tavoittaa, sanoo Måns Enqvist, poliisitarkastaja Poliisihallituksesta.

“Naiset on hyvä saada aktiivisiksi yhteiskunnan toimijoiksi kodin ulkopuolella, ja että yhteys luotaisiin perheisiin eikä niinkään rukoushuoneen saarnaajiin.”

Tawasoli kummeksuu sitä, että esimerkiksi rukoushuoneiden saarnaajille annetaan mandaatti olla linkki yhteisöihin. “Pidetäänkö ihmisiä tyhminä”, hän ihmettelee.

Tawasoli painottaisi itse enemmän sitä, että naiset on hyvä saada aktiivisiksi yhteiskunnan toimijoiksi kodin ulkopuolella, ja että yhteys luotaisiin perheisiin eikä niinkään rukoushuoneen saarnaajiin.

Tawasoli on puhunut pitkään julkisuudessa kunniaan liittyvästä väkivallasta. Hän ihmettelee, että ongelmaan ei olla vielä puututtu voimakkaammin. “Joko puolustetaan ihmisoikeuksia tai sitten ei puolusteta”, hän päättää puheenvuoronsa siitä, että toimenpidesuunnitelmia pitää saada aikaiseksi kunniaan liittyvän kontrollin ja väkivallan kitkemiseksi.

“Joko puolustetaan ihmisoikeuksia tai sitten ei puolusteta.”

Sari Setlementti Tampere Ry:ltä painottaa sitä, että olisi tärkeää tehdä töitä myös väkivallan tekijöiden kanssa. Jo siitä syystä, että heidän henkilöhistoriasta löytyy usein paljonkin omakohtaisia kokemuksia, jotka kuormittavat heitä.

Sekä Tawasoli että järjestötyöntekijät pitävät perheiden kanssa työskentelyä tärkeänä ja kannustavat luomaan tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi koulujen ja perheiden välille.

Tämän artikkelisarjan toimittaja Nana Blomqvist on freelance-toimittaja ja hankkeen Rajoja ylittävä dialogikulttuuri hankepäällikkö. Tämä sarja on tuotettu osana hankkeen toimintaa. Hanke on Aluehallintoviraston rahoittama.

Artikkelisarjan viimeinen osa julkaistaan 29.12.2020

Täältä voi seurata tekstisarjan kaikkia jaksoja

Podcastnauhoitukset joihin artikkelit osittain perustuvat voi kuunnella täältä

Sivun bannerikuva: Rewan Kakl

Tiedon puutetta jyrkästi miesvaltaisista rinnakkaisyhteisöistä

Kunniaan liittyvä väkivalta osa 2/5

Kuva: Rewan Kakl

Artikkeli

Nana Blomqvist, Hub Turku/RYDK
nana@hubturku.com

Tiedon puutetta jyrkästi miesvaltaisista rinnakkaisyhteisöistä

Tästä voi lukea edellisen jakson: ”Näiden pelkojen kanssa eläminen on aika mahdotonta”…

Kunniaan liittyvä väkivalta on osa laajempaa valtajärjestelmää, joka aktiivisesti asettaa miehet vallanpitäjiksi sekä perheessä että yhteiskunnassa, jossa naiset asetetaan palvelemaan perheen sisällä, eikä sateenkaarihenkilöiden olemassaololle ole paikkaa lainkaan.

Tämä hyvin patriarkaalinen järjestelmäajattelu, joka ylläpitää ja oikeuttaa kunniaan liittyvää väkivaltaa, on hyvin miesvaltainen. Silti naiset saattavat myös olla hyvin aktiivisia yhteisön jäsenten tarkkailussa ja rankaisemisessa normien rikkomisesta.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että (mies)jäseniä saatetaan yhteisön painostuksella painostaa tarkkailemaan ja rankaisemaan yhteisön (nais)jäseniä huolimatta siitä, mitä itse ajattelevat yhteisönsä säännöistä ja normeista naisten tai sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen osalta. 

Eva Tawasoli, joka itse on kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa ja toimii nykyään terveydenhoitajana ja kouluttaa eri tahoja kunniaan liittyvästä väkivallasta, kertoo:

– Vaikka puhutaankin miesvaltaisista yhteisöistä, joissa miehillä on sukupuolensa takia hyvin paljon etuoikeuksia, niin yhteisön naiset saattavat joskus olla niitä, jotka voimistavat ja ylläpitävät miehiäkin voimakkaammin näitä ajatusmalleja, ja saattavat vaatia esimerkiksi perheen miehiltä, että näyttävät tyttärelleen kaapin paikan.

Niin sanotun “hyvän tytön” (nuhteeton ja neitseellisen maineen omaavan) valitseminen pojalleen vaimoksi voi hyvinkin olla äidin rooli. Joskus aviopuolisoita haetaan vanhasta kotimaasta, koska heitä saatetaan pitää turmeltumattomina, koska he eivät ole kasvaneet länsimaisessa yhteiskunnassa.

Kuva: Rewan Kakl

Koska miesvaltainen yhteiskuntajärjestelmä perustuu avioliittoon ja sitä kautta suvun kunnian jatkamiselle, miehet ja pojat eivät toki ole ehdoitta vapaita toimijuudessaan, vaikka ovat selvästi valta-asemassa suhteessa naisiin ja tyttöihin. Normistoon kuuluu myös vahvana sukupuolen ehdoton kaksijakoisuus ja heteroseksuaalisuus. Yhteisöissä, jossa on vahva patriarkaalinen kunniakäsitys, myös sateenkaarihenkilöt ovat kunniakontrollin ja väkivallan kohteina.

Kunniaan liittyvä väkivalta ja lähisuhdeväkivalta

Käsite kunniaan liittyvä väkivalta on ollut kritiikin kohteena argumentilla, että meillä on valtayhteisössäkin sukupuolitettua väkivaltaa ja homo- ja transfobiaa ja että se on rodullistamista, jos tehdään erottelua näiden väkivallantekojen välille.

Kuva: pixabay

Näiden väkivallantekojen välillä on tosin eroa esimerkiksi poliisin käytännön työssä. Måns Enqvist, poliisitarkastaja Poliisihallituksesta kertoo, että poliisityössä kunniaan liittyvä väkivalta on tärkeä tunnistaa, koska sellaisessa tapauksessa tekijöitä on yleensä useampia, ja uhri täytyy saada pois kaikkien vallasta varhaisessa vaiheessa. Lisäksi pitää kiinnittää huomiota siihen, ettei tulkki, jota käytetään, kuulu uhrin vaikutuspiiriin.

Kunniaan liittyvässä väkivallanteossa usein monta tekijää

Järjestötyöntekijät, jotka tekevät kunniaan liittyvän väkivallan uhrien kanssa työtä, huomauttavat, että näissä tapauksissa ei yleensä riitä, että poistaa yhden tekijän, jotta uhri olisi turvassa, vaan tilanteessa on useasti useampi tekijä. Esimerkiksi Aino Auralan Setlementin työntekijä, joka työnsä luonteen vuoksi esiintyy pelkällä etunimellä, huomauttaa myös lainsäädännön saralla tässä olevan se ongelma, että lait on säädetty yksilön näkökulmasta, “yksi tekijä, yksi uhri” ajattelusta käsin. Mutta kunniaan liittyvässä väkivaltatapauksessa tämä ei yleensä ole todellisuus, vaan tekijöitä voi olla useampia perheestä tai yhteisöstä.

Eva Tawasoli huomauttaa myös, että kunniaan liittyvässä kontrolli- ja väkivaltatapauksissa tulee myös huomioida perheen muut jäsenet eikä pelkästään se uhri, jonka kanssa on kosketuksessa. Jos yhteen perheenjäseneen kohdistuu kunniaan liittyvää kontrollia tai väkivaltaa, perheen muidenkin lasten tilannetta kannattaa kartoittaa. 

Payzee Mahmod kertoo oman tarinansa sen jälkeen kun hänen siskonsa Banaz Mahmodin surmattiin kunnian nimeen Isossa-Britanniassa. Payzee Mahmod kertoo että perheen tyttöjen eri yhteyksiä viranomaisiin eivä olleet auttaneet tyttöjä. Vaikka Banaz Mahmod oli ollut viisi kertaa yhteydessä poliisiin, poliisi ei reagoinut, vaan Mahmod surmattiin isänsä, enonsa ja serkkujensa toimesta silti senkin jälkeen. 

Tawasoli painottaa, niin kuin järjestötyöntekijätkin, että kunniaan liittyvän väkivallan kanssa työskennellessä on hyvä tehdä työtä koko perheen kanssa.

Kunniaan liittyvästä väkivallasta on julkisuudessa puhuttu yhä enemmän viime vuosina, mutta keskustelussa on edelleen sokeita kohtia ja tiedon puutetta.

Emme edelleenkään tiedä kuinka monia kunniaan liittyvä väkivalta, kontrolli ja syrjintä itse asiassa koskettaa. Tätä ei ole tutkittu.

Tampereella järjestötyöntekijä arvioi, että näkee vain jäävuoren huipun omassa työssään, ja että ilmiö on laajempi kuin mihin heillä on resursseja paneutua.

Enqvist Poliisihallituksesta sanoo, että poliisissa on otettu käyttöön kunniaan liittyvän väkivallan seurantakoodi ilmiön seuraamiseksi, koska kyseessä ei ole erillisrikos, jota pystyisi seuraamaan nimikkeen perusteella.

Kuva: Gerd Altmann

Kunniaan liittyvä motiivi ei ole erikseen määritelty lainsäädännössä. Toisin kuin esimerkiksi väkivaltatapauksissa vihamotiivi, joka on erikseen määritelty. Poliisin tilastot eivät sitä paitsi anna kokonaiskuvaa, koska kirjaukset kattavat vain poliisille tehdyt ilmoitukset.

Lisa Grans, ihmisoikeusinstituutin tutkija, sanoo että THL:ssä on ollut pohdintoja sisällyttää kouluterveyskyselyyn kysymyksiä, jotka indikoivat kokemuksia kunniaan liittyvästä väkivallasta. Tätä ei olla vielä tehty. Grans lisää, että viranomaiset ovat kyllä tietoisia tiedonkeruun tarpeesta kunniaan liittyvän väkivallan suhteen, mutta vielä ei ole konkreettista kartoitusta tiedossa.

– Tämän ilmiön laajuuden selvittäminen on ensisijaisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja Opetushallituksen tehtävä, Enqvist pohtii.

Oma valtajärjestelmä 

“Se, että on moskeijan imaami ei tarkoita, että olisi psykiatri, parisuhdeterapeutti tai seksuaalineuvoja.”

Yhteisöt, joissa kunniaan liittyvää väkivaltaa harjoitetaan, ovat jyrkästi patriarkaalisia ja saattavat toimia esimerkiksi miesvaltaisten uskonnollisten tulkintojen perusteella ennemmin kuin valtiollisen lain. Tämä on totta myös joidenkin suomessa olevien yhteisöjen kohdalla, sanoo Eva Tawasoli.

 Se, että on moskeijan imaami ei tarkoita, että olisi psykiatri, parisuhdeterapeutti tai seksuaalineuvoja, mutta silti heiltä haetaan tukea erityisesti perhe-, parisuhde- ja mielenterveysongelmiin, kirjoittaa anonyymi mentori Vigor-hankkeen blogissa.  

Vigor-hanke on maahanmuuttajataustaisille suunnattu seksuaaliterveysmentorointihanke. Kirjoituksessa kerrotaan, että uskonnolliset auktoriteetit saattavat toimia ikään kuin psykiatrin, terapeutin ja seksuaalineuvojan roolissa ilman minkäänlaista virallista pätevyyttä. 

Uskonnollisten säännöstöjen lisäksi myös klaanijärjestelmän logiikka saattaa ohjata näiden yhteisöjen normistoa, Eva Tawasoli sanoo.

Säännöt ja rakenteet saattavat siis poiketa hyvinkin paljon valtaväestön normeista ja lakijärjestelmän pykälistä.

Tämä ei tarkoita, että kaikki yhteisöön jollain tavalla kuuluvat ajattelevat ja toimivat samoin, mutta joskus jonkun yksilön tai perheen kohdalla pakottava valinta on, että joutuu joko tukahduttamaan omia lakiin säädettyjä vapauksiaan tai hylkäämään yhteisönsä. Tämä voi riippua siitä, miten kiinnittynyt ja riippuvainen kokee olevansa kielellisestä tai etnisestä yhteisöstään.

Tämä avoin tarkastelu myös joidenkin vähemmistöjen kohdalla on kuitenkin tärkeää, jotta ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien ihmisten kohdalla.

Artikkelisarjan seuraava osa julkaistaan 27.12.2020

Täältä voi seurata tekstisarjan seuraavia jaksoja

Podcastinauhoitukset joihin artikkelit osittain perustuvat voi kuunnella täältä

Sivun bannerikuva: Rewan Kakl