“Jopa naiset tietävät raiskauksen olevan normaalia avioliitossa.”

Kunniaan liittyvä väkivalta osa 3/5

Kuva: Rewan Kakl

Artikkeli

Nana Blomqvist, Hub Turku/RYDK
nana@hubturku.com

“Jopa naiset tietävät raiskauksen olevan normaalia avioliitossa.”

Tästä voi lukea edellisen jakson: ”Tiedon puutetta jyrkästi miesvaltaisista …”

Naiselle kunniaan liittyvä kontrolli ja väkivalta voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hänen pitää pysyä hyvämaineisena ja neitsyeenä aviliittoon asti, mutta joutua sietämään sitä, että aviomies saa maata hänet vastoin hänen tahtoaan.

Eva Tawasoli, joka itse on kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa ja paennut teini-ikäisenä yhteisöstään, kertoo:

– Naista ei välttämättä nähdä eronneena vaikka olisi eronnut tai ei koskaan ollut suomen lakijärjestelmän mukaan edes naimisissa, mutta uskonnollisesta lähtökohdasta hänet nähdään ex-miehensä vaimona edelleen, ja mies saattaa jopa raiskata tämän, koska kokee, että nainen ikään kuin kuuluu hänelle.

Lisää esimerkkejä siitä, mitä jyrkän patriarkaalisen kunniakoodiston alla eläminen voi olla, löytyy esimerkiksi  Vigor-hankkeen case-pankista. Yksi esimerkkitapaus kuvailee tilanteita, joissa ulkomaalaistoimiston työntekijä törmää toistuvasti nuoriin naisiin, jotka ovat saapuneet suomeen muutamien vuosien sisällä, eivät omaa kunnolla suomen kielen taitoa, ja ovat jatkuvasti raskaana, vaikka osoitteessa ei asu miestä. Työntekijä pohtii, onko kyse kakkosvaimon asemassa olevista, ja että toteutuuko itsemääräämisoikeus näissä tapauksissa. 

 Nämä ihmiskohtalot, joita kunniaan liittyvän väkivallan käsitteellä pyritään kuvaamaan, ovat kansainvälisten sopimusten vastaisia, ja valtiolla olisi periaatteessa velvollisuus puuttua tähän ilmiöön.

Nykyisellään melkein kaikki kunniaan liittyvä kriisityö tehdään kolmannen sektorin puitteissa, tosin, usein julkisen sektorin rahoittamana. Sari, joka on Setlementti Tampere Ry:llä väkivaltayksikön kriisityössä huomauttaa, että toisin kuin viranomaisilla, kolmannen sektorin toimijoilla, kuten yhdistyksillä, ei ole valtuuksia puuttua asioihin ja saada rekisteristä tietoja samalla tavalla kuin julkisen sektorin toimijoilla on. Sari esiintyy pelkällä etunimellä työnsä luonteen vuoksi.

Naisen alisteinen rooli nähdään normaalina 

Kunniaan liittyvä väkivalta on patriarkaalisten normien hyväksymää väkivaltaa ja kontrollia ja siten kohdistuu ensisijaisesti naisiin ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. 

Yhteisöllinen normisto ja yhteisön patriarkaalisten valtarakenteiden ylläpitäminen on tärkeämpää kuin yksilön hyvinvointi, ja siksi tiettyjä väkivallan muotoja ja kohteita koetaan hyväksyttävinä. 

Väkivalta voi olla niin normalisoitua sekä tekijöiden että uhrin kokemuksessa, että sitä ei välttämättä edes nähdä väkivaltana. Tosin uhrit, kun ehkä saavat apua, ovat siinä vaiheessa usein hyvin huonossa kunnossa henkisesti pitkäkestoisen kontrollin ja väkivallan seurauksena.

– Voi siis olla niin, että – yleensä tyttö – on ensin kasvanut synnyinperheessään hyvin alisteisessa roolissa, mikä sitten jatkuu avioliitossa, sanoo Sari, Settlementti Tampere Ry:n väkivaltayksiköstä.

 Sari kertoo, että väkivalta jää usein piiloon, ja että uhrin elämäntilanne on hyvin hankala ennen kuin hän hakee apua. Joko niin, että uhri on henkisesti aivan loppu pitkään jatkuneesta väkivallasta tai sitten niin, että hengenlähtö alkaa olla lähellä. Alistaminen ja väkivalta on siis yleensä jatkunut hyvin pitkään.

“Uhri on henkisesti aivan loppu pitkään jatkuneesta väkivallasta tai hengenlähtö alkaa olla lähellä.”

Kunniaan liittyvässä väkivallassa ei ole yksiselitteisiä fyysisen väkivallan muotoja, vaan ne ovat normalisoituneita syrjiviä, rajoittavia ja väkivaltaisia käytäntöjä, missä naisen ja miehen arvo ja toimijuus arvioidaan eri tavalla. Tässä valtajärjestelmässä nainen on ikään kuin miesten ja perheen omaisuutta, jonka pitää pysyä koskemattomana, jotta arvo niin sanotusti säilyy avioliittoa varten.

Tytön maineen ylläpitäminen toimii kuin muuri

Tästä juontaa ajatus naisen maineesta, mikä rajoittaa hänen toimijuuttaan. Etenkin kaikki se, mikä jotenkin voi liittyä seksuaaliseen toimijuuteen, on hyvin rajattua. Naisen tai tytön kaikki toiminta, mikä tavalla tai toisella uhkaa yhteisön patriarkaalista valtajärjestelmää, voi vaarantaa tytön tai naisen maineen ja tulevaisuuden siinä yhteisössä. 

 

Kuva: Rewan Kakl

Tämä näkyy tytön ja naisen elämässä monella tapaa. Seurustelu voi olla kiellettyä. Ja jos hän esimerkiksi seurustelee vanhemmiltaan salaa ja onkin se, joka haluaa päättää suhteen, toinen osapuoli saattaa kiristää häntä jatkamaan seurustelua. Kiristyskeinona voi olla se, että valokuvia heistä yhdessä esimerkiksi kahvilassa päätyy tytön vanhemmille.

Tämä myös tarkoittaa, että tyttö on haavoittuvainen, jos häneen kohdistuu seksuaalista väkivaltaa. Hän voi menettää maineensa myös hänestä riippumattomista syistä ja saattaa joutua salaamaan häneen kohdistunutta päällekarkausta. Tämä tarkoittaa sitä, että tekijä ei joudu kantamaan vastuuta teostaan, vaan sen joutuu kantamaan uhri – kunnian nimessä.

Seurustelu on kielletty, seksuaalikasvatus on kielletty, vapaa-ajan toiminta on kielletty

Patriarkaalinen kunniakäsitys voi myös näkyä siten, että tyttöä rajoitetaan monin tavoin. Esimerkiksi hän ei saa osallistua koulun järjestämiin retkiin tai vapaa-ajan asioihin. Hän ei saa osallistua seksuaaliterveyskasvatukseen ja hänellä saattaa olla hyvin tiukat kotiintuloajat. Kotona asuvalla nuorella täysikäisellä naisella voi olla kotiintuloaika esimerkiksi kello kahdeksan illalla.

Kuva: Nana Blomqvist

Tämä antaa tietyssä mielessä hyvin vahvan valta-aseman naisen kohtalosta miehille, koska samat säännöt eivät päde miehiin. Päinvastoin naisen rooli rakentuu miehen ylivallan ylläpitämiseksi: veljinä, isinä, serkkuina, aviomiehinä, hengellisinä ja poliittisina vallanpitäjinä.

– Miehet toimivat ikään kuin tyttäriensä, vaimonsa, ja jopa äitinsä holhoojana, Tawasoli rinnastaa.

 Kunniaan liittyvä väkivalta ei siis ole vain tietyn muotoista yksittäistä väkivaltaa. Se on alistamista, rajoittamista ja kurittamista, mikä on voinut jatkua henkilön kohdalla hyvin pitkään.

 Tämän kunniasäännöstön alla tai jatkumona solmitussa avioliitossa saattaa olla niin, että miehellä katsotaan olevan oikeus seksiin riippumatta siitä, tahtooko vaimo sitä vai ei. Raiskaus nähdään legitiiminä oikeutena ja vaimon palvelualttius naisellisena hyveenä.

– Jopa naiset “tietävät” raiskauksen avioliitossa olevan normaalia, sanoo eräs Turussa asuva, Irakista kotoisin oleva mies, kun hän puhuu seksuaalisuudesta ja avioliitosta Irakissa.

 Väkivalta voidaan tämän ajattelutavan mukaan nähdä ikään kuin normaalina toimintana ylläpitämään yhteisön patriarkaalisia normeja, jos yhteisön jäsenet eivät noudata sääntöjä omatahtoisesti rajoittamalla itse itseään ylläpitämään omaa siveyden mainetta ennen avioliittoa. Toisaalta tähän voi sisältyä se, että henkilö joutuu suostumaan avioitumaan perheen valitseman miehen kanssa, ja avioliiton sisällä esimerkiksi alistumaan harrastamaan miehensä kanssa seksiä vaikka sitä ei itse tahtoisi. 

Kunniaan liittyvän väkivallan laajuutta ei ole tutkittu, mutta muut tarkastelut osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset naiset ovat kokeneet väkivaltaa 2–3 kertaa enemmän kuin kantasuomalaiset naiset. Kunniaan liittyvän väkivallan riskiryhmiin katsotaan yleensä kuuluvan joidenkin alueiden maahamuuttajadiasporaa, mutta myös joitakin kantaväestöön kuuluvia uskonnollisesti sitoutuneita lahkoja ja herätysliikkeitä.

Tämän artikkelisarjan toimittaja Nana Blomqvist on freelance-toimittaja ja hankkeen Rajoja ylittävä dialogikulttuuri hankepäällikkö. Tämä sarja on tuotettu osana hankkeen toimintaa. Hanke on Aluehallintoviraston rahoittama.

Artikkelisarjan seuraava osa julkaistaan 28.12.2020

Täältä voi seurata tekstisarjan seuraavia jaksoja

Podcastnauhoitukset joihin artikkelit osittain perustuvat voi kuunnella täältä

Sivun bannerikuva: Rewan Kakl